Suomen Eduskunta
Eduskunnassa kansanedustajat käyttävät monipuolista AV-tekniikka, joka toimii vaivattomasti ja arvokkaassa tilassa myös mahdollisimman huomaamattomasti. Audico Systems on suunnitellut ja toteuttanut palvelinohjelmiston ja kosketusnäytölliset mikrofonikojeet istuntosaliin.
SUOMEN EDUSKUNTA
Eduskunnan istuntosali kätkee uumeniinsa lukuisan määrän järjestelmiä ja nykyaikaista AV-huipputekniikkaa. Salijärjestelmä koostuu äänestys-, informaatio-, äänentoisto- sekä nettilähetys- ja tv- järjestelmästä. Teknisistä ratkaisuista huolimatta sali on ilmeeltään alkuperäisen näköinen.
SUOMEN EDUSKUNTA
Istuntosalissa joka kansanedustajalla on oma työpiste, jonka pöydällä on kosketusnäyttö, josta edustaja voi seurata täysistunnon kulkua, saada tietoa käsiteltävistä asioista ja pyytää puheenvuoroa. Näytön vieressä ovat äänestyspainikkeet ja mikrofoni.

Suomen Eduskunta

AV-tekniikka toimii eduskunnassa huomaamattomasti

Eduskunnassa kansanedustajat käyttävät monipuolista AV-tekniikka, joka toimii vaivattomasti ja arvokkaassa tilassa myös mahdollisimman huomaamattomasti.

Arkkitehti J.S. Sirénin suunnittelema eduskuntatalo valmistui Helsingin Arkadianmäelle vuonna 1931. Punertavanharmaalla Kalvolan graniitilla ulkoverhoiltu talo on 25 metriä korkea ja tilavuudeltaan 107 965 kuutiometriä. Talon toinen kerros on pääkerros, jonka keskellä sijaitsee pyöreä istuntosali. Kaikkiaan 200 kansanedustajan ja heidän avustajiensa lisäksi eduskunnassa työskentelee eduskunnan kanslian palveluksessa noin 450 henkilöä.

Eduskunnan istuntosali kätkee uumeniinsa lukuisan määrän järjestelmiä ja nykyaikaista AV-huipputekniikkaa. Salin nykyinen AV-järjestelmä otettiin käyttöön syksyllä 2008. Salijärjestelmä koostuu äänestys-, informaatio-, äänentoisto- sekä nettilähetys- ja tv- järjestelmästä. Salista ajetaan viidellä kameralla reaaliaikaista kuvaa istunnoista nettiin ja Yleisradio näyttää tärkeimmät istunnot tv-kanavillaan. Teknisistä ratkaisuista huolimatta sali on ilmeeltään alkuperäisen näköinen.

Edustajilla nykyaikaiset työpisteet

Suomen perustuslaki sanoo 2 §:n mukaan: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". "Eduskunnan päätöksenteko on budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttöä, ja siihen kuuluvat myös EU-asiat. Eduskuntatyöhön sisältyy täysistunto- ja valiokuntatyö sekä eduskuntaryhmien toiminta. Eduskunnan täysistunto on tärkein ajankohtaisen poliittisen keskustelun areena Suomessa ja muodollisen päätöksenteon paikka," kertoo lainsäädäntöjohtaja Keijo Koivukangas.

Istuntosalissa jokaisella kansanedustajalla on oma työpiste, jonka pöydällä on kosketusnäyttö, josta edustaja voi seurata täysistunnon kulkua, saada tietoa käsiteltävistä asioista ja pyytää puheenvuoroa. Näytön vieressä ovat äänestyspainikkeet ja mikrofoni, jonka avaamisesta huolehtii teknikko puhemiehen antamien puheenvuorojen mukaisesti.

Miten eduskuntatyön kiinnostavuutta on lisätty? Puhemies johtaa eduskunnan täysistuntoa ja valvoo asioiden käsittelyjärjestystä.
"Eduskunnan täysistunnot ovat avoimia ja julkisia. Nettiaikana eduskunnan istunnon jälkeen kaikki puheenvuorot ovat luettavissa tunnin kuluttua internetistä", sanoo  eduskuntasihteeri Johanna Sarhimaa. "Kaksikymmentä vuotta sitten eduskuntatyötä pystyi seuraamaan vain pöytäkirjoista. Nyt ovat niiden lisäksi tv- ja nettilähetykset", lisää Koivukangas.

"Eduskunnan työjärjestystä on tehty joustavammaksi ja siten työtä kiinnostavammaksi. Pääministerin ilmoitukset ja ajankohtaiskeskustelut lisäävät yleisön kiinnostusta. Selvästi aiempaa enemmän on annettu tilaa debatoinnille, jossa edustajan puheenvuoro on yhden minuutin pituinen. Eduskuntatyön avoimuutta on lisätty", sanoo Koivukangas. "Näillä toimin on luotu mahdollisuuksia audiovisuaaliselle eduskuntatyölle. YLE on usein valmis tekemään tilaa ohjelmistoonsa, jos eduskunnassa on menossa jokin erityisen tärkeä käsittely, kuten välikysymys, pääministerin ilmoitus, selonteko tai tiedonanto."

Mitä teknisiä välineitä edustaja istuntosalissa tarvitsee?
Täysistuntotyö perustuu istunto- ja viikkosuunnitelmaan ja päiväjärjestykseen. Näiden kolmen dokumentin perusteella edustaja muodostaa tavan tehdä työtään. Edustaja saa salin järjestelmästä asiat ja asiakirjat. Päivän ohjelma näkyy edustajan istumapaikan näytöltä ja se jaetaan myös asiakirjoina - päiväjärjestys, valiokuntien mietinnöt, muutosehdotukset ja lausumaehdotukset. "Uudesta tekniikasta huolimatta eduskuntatyö on paperiasiakirjoihin perustuvaa. Uusia askelia otetaan jatkuvasti. Sekä puhemiesneuvosto että sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat käynnistäneet iPad-pilotoinnin etsiäkseen uusia työmuotoja ja vähentääkseen paperisten asiakirjojen määrää," sanoo Koivukangas.

Miten istuntosalin nykyinen viestintä-järjestelmä otettiin käyttöön?
"Eduskunnan istuntosalijärjestelmä oli koottu ennen käyttöönottoa varaistuntosaliin, jossa sen toimivuutta testattiin erilaisissa tilanteissa," kertoo Sarhimaa. "Meillä oli testit ennen järjestelmän käyttöönottoa myös istuntosalissa. Kaikkiaan 100 varusmiestä istui edustajien paikoilla ja testasi äänestysjärjestelmän käyttöä. Mikrofoni- ja äänentoisto- järjestelmää testattiin Audicon kanssa. Se oli pitkä prosessi. Tärkeää on, että salissa ja parvella kuullaan ja että tekniikka toimii myös Yleisradiolle," sanoo Koivukangas. "Parasta tässä oli se, että tiesimme tarkkaan jo ennen käyttöönottoa, miten järjestelmä toimii kovasti kuormitettuna."

Kun salijärjestelmä asennettiin kesällä 2008, sen keskeiset toimittajat olivat Tieto Oyj ja istuntosalin laitteistojen osalta Audico Systems Oy. Eduskuntatyössä keskeistä on toimintavarmuuden turvaaminen. Ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa testauksille varataan hyvin aikaa. Eduskunnalla on lisäksi varajärjestelmät, jos käytössä oleva tekniikka pettää.

"Eduskunnan istuntosalin laitteet testataan kerran viikossa maanantaisin ennen istuntoviikon alkua. Mahdolliset vioittuneet laitteet vaihdetaan toimiviin. Salin järjestelmän on oltava jatkuvasti kunnossa," perustelee Koivukangas.

Eduskunta evakkoon vuonna 2015

Vuoden 2015 keväällä eduskunta valmistautuu siirtymään evakkoon Sibelius-Akatemian tiloihin eduskunnan päätalon toimintojen osalta. Muutto väliaikaistiloihin on audiovisuaalisten järjestelmien kannalta haastavaa, jotta eduskuntatyö ja työprosessit säilyvät pitkälti samanlaisina kuin nyt. "Remontin pitäisi olla valmis vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan mennessä. Suunnittelutyö on jo käynnissä. Kyse ei ole aivan vähäisestä asiasta," toteaa Koivukangas.


Projektin vastuullinen toimittaja: Tieto Oyj
Salijärjestelmän suunnittelu ja toteutus: Audico Systems Oy

Kokoonpano: 
Järjestelmän ohjaukseen asiakkaalle suunniteltu palvelinohjelmisto sekä Audicon omia, erityyppisiä kosketusnäytöllisiä mikrofonikojeita kaikille paikoille istuntosalissa (n. 220 kpl). Kojeissa näyttö päiväjärjestyksen ja puheenvuorojen seuraamiseen sekä äänestyspainikket. Projektissa myös tulos- ja jakaumataulujen ohjausjärjestelmän uusiminen sekä AV-ohjaustilan mikrofonien kosketusnäytöllisen ohjausjärjestelmän toimitus.

Teksti: Juhana Päivärinta 
Kuvat: Diaidea Oy