Kulisseissa tapahtuu, vaikka koronapandemia onkin teatterien ovet väliaikaisesti yleisöltä sulkenut. Pakon sanelema tauko on mahdollistanut niin huoltojen kuin hankintojen toteuttamisen, kun niille on kerrankin aikaa. Åbo Svenska Teaterissa uudistettiin isolla kädellä niin ääntä kuin valojakin.

Vuonna 1839 rakennettuun ÅST:hen asennettiin näytäntökauden katkettua Suomen ensimmäinen teatterikäyttöön sovellettu Syva-kaiutinjärjestelmä. Sillä korvattiin aiempi kaiutinratkaisu, joka oli jouduttu rakentamaan räätälintyönä edellistä isoa musikaaliproduktiota varten jokunen vuosi sitten.

”Perkasin silloin koko kentän mutta ei ollut olemassa mitään, mikä olisi täyttänyt tarpeemme, joten teimme järjestelmän itse. Se toimi ihan hyvin, mutta oli totta puhuen vierailijakäytössä aika vaikeasti hahmotettava. Päätettiin, että kun äänisetti joskus uudistetaan hankitaan jotain missä on logo!”, ÅST:n suunnitteleva äänimestari Olli-Pekka Lepovuori hymähtää.

Vierailijoiden tarpeet on syytäkin huomioida, sillä vuosittain vain vajaan puoli tusinaa omaa näytelmää tuottava ÅST on aktiivinen vierailunäyttämö, jonka äänikattauksen täytyy mukautua moninaisiin vaatimuksiin kuoroista jazzbändeihin.

Vaikka vuosikymmenen alun akuuttiin tarpeeseen ei ollut markkinoilta valmista ratkaisua löytynytkään Lepovuori ei antanut periksi – ja pari vuotta sitten alkoikin näkyä valoa tunnelin päässä, kun L-Acoustics lanseerasi uuden aluevaltauksensa Syvan. ÅST:ssa oltiin jo ennakkotietojen perusteella varmoja, että Ranskassa oli suunniteltu kaiutin juuri heidän tarpeisiinsa.

”Tiesin kuulematta, että tämä toimii meillä! Jo etukäteen pystyttiin laskemaan, että kun laitetaan kokoaluekaiuttimet laitoihin ja monosubbanen keskelle niin saadaan paras mahdollinen kuuntelunautinto tähän saliin”, Lepovuori muistelee.

No piti ennen hankintapäätöstä tietysti vähän kuunnellakin. Audicon Pauli Molnárin Turkuun roudaamaa demosettiä ihmettelemään kutsuttiin joukko riippumattomia audioammattilaisia. Nyökkäyksien määrä oli merkittävä.

Heijasteleva hevosenkenkä

Permantoon ja kahteen parvikatsomoon jakautuvassa 350-paikkaisessa salissa päädyttiin ennakkolaskelmien mukaiseen L/R-kattaukseen, jossa näyttämöaukon molemmille puolille asennettiin kolme Syvaa tarkasti mitoitetuin välein. Näin jokaiselle katsomotasolle saatiin ikään kuin oma PA:nsa, joka ei käytännössä vuoda muille tasoille. Yksi Syva-pilarikaiutin koostuu kuudesta keskialuekartiosta, kolmesta diskanttielementistä sekä aalto-ohjaimesta, ja tarjoaa ihanteellisen 140° x 26° avauskulman. Etulinjan tukena käytetään X4i-pikkufillejä permannon ja ykkösparven eturiveillä. Koko kaiutinjärjestelmää ajetaan L-Acousticsin LA4X-prosessorivahvistimilla.

Audico toimitti ja viritti järjestelmän, asennuksesta ja esimerkiksi kiinnikkeiden valmistuksesta sen sijaan huolehdittiin teatterin monitaitoisen väen omin voimin.

Moni seikka Syvassa viehätti ÅST:n ääniammattilaisia, eikä vähäisin niistä ollut elegantti muotoilu. Pelkistetyn moderni pilari sulautuukin hyvin arkkitehtonisesti arvokkaaseen ympäristöön, joissa äänentoistolta edellytetään hienovaraista tyylikkyyttä.

Vähintään yhtä tärkeitä ovat toki kaiuttimen suuntaavuus, elektroniset ominaisuudet, ja passiivijakokin miellytti: ”Päätteeltä lähtee vain yksi kanava kaiuttimeen, ja joku on selvästi käyttänyt aikaa sen jakosuotimen suunnitteluun.”

Tilan akustisista haasteista merkittävin on hevosenkengän muotoinen korkea katsomo, jonka parvikaiteet aiheuttavat voimakkaita heijasteita. Syvan avauskulma on kuitenkin niin tiukka ja tarkka, että oikealla sijoittelulla haitalliset heijastukset käytännössä poistuvat ja äänellä osutaan vain maksaviin katsojiin – ei kaiteisiin.

Syva tarjoaa eniten äänenpainetta silloin, kun sen ja Syva Low -yksikön jakotaajuus liikkuu melko korkealla, 200–300 hertsin vaiheilla. Äänenpaine todettiin kuitenkin riittäväksi ÅST:n 350-paikkaiseen katsomoon vaikka jakotaajuutta pudotettiinkin, mikä tarjosi mahdollisuuden ajaa L/R-asetelmaa täydellä kaistalla. Näin laidoilta ei tule pelkkää yläpäätä vaan soundi on täyteläinen ja tukeva. Kaksi Syva Low -yksikköä on ripustettu keskiklusteriin näyttämöaukon yläreunaan.

”Permannolla miksatessaan täytyy voida luottaa siihen, että äänentoisto on symmetrinen koko salissa, ja että parvilla soundi on sama. Olen kokeilujen myötä huomannut, että Syva suuntaa niin hyvin, että vähän liioitellen setillä voisi ajaa kolmea konserttia yhtä aikaa: yhtä permannolle ja kahta muuta ensimmäiselle ja toiselle parvelle”, Olli-Pekka Lepovuori hehkuttelee.

Potkua Sparxista

Åbo Svenska Teaterissa uudistuksia tehtiin myös valo-osastolla, jonne vanhojen halogeeni-värinvaihtajien ja konventionaalisen Fresnel-kaluston tilalle hankittiin Audicolta tusina JB-Lightingin liikkuvaa ledivalaisinta.

”Muitakin vaihtoehtoja tutkittiin, mutta kun on tullut pyörittyä myös freelance-keikoilla, niin olen päässyt hyvin tutustumaan siihen, mitä kentällä käytetään – ja JB-Lightingin puolesta puhui moni asia”, valaistusmestari Antti Niitemaa perustelee valintaa.

ÅST päätyi vertailutestien jälkeen JB-Lightingin RGBW-ledeihin perustuvaan Sparx 10 -malliin. Halvemmallakin olisi liikkuvia pesureita markkinoilta saanut, mutta kuten viisas sanonta kuuluu: köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Pieni lisäsijoitus tänään maksaa itsensä takaisin matkan varrella, mistä esimerkkinä Niitemaa mainitsee JB:n kymmenen vuoden komponenttitakuun.

”Hankintoja tehdään teattereissa pitkälle aikavälille, ja tämä takaa meille, että heittimiä pystyy huoltamaan ja niihin saa varaosia kymmenenkin vuoden päästä. Ja kyllähän JB-Lightingin suosio esimerkiksi Helsingin Kaupunginteatterissa ja Kansallisoopperassa kertoo siitä, että merkki on hyväksi havaittu.”

ÅST:ssä vaihtoehtoja rajasi esimerkiksi katon ripustuspisteiden kantokyky sekä käytettävissä oleva tila.

”Näyttämötornissa tankonostimet ovat tiheässä. Myös äänetön jäähdytyskoneisto oli tärkeä, tänne ei kaivattu kahtatoista huutavaa tuuletinta.”

Jopa Sparx 10:n näyttävä naamataulu kääntyi tässä teatterissa voiton puolelle.

”Normaalisti teatteriesityksessä pyritään siihen, että heitin ei näy, ja se suojataan katsojilta, mutta konsertteja, vierailuesityksiä ja televisiointeja varten on kiva, että Sparxista itsestään saadaan tarvittaessa näyttävyyttä, jos halutaan.”

JB-Lightingin tuoteperheestä Audicolla vastaava Pikku-Markku Tuominen muistuttaa Sparx 10:n monikäyttöisyydestä. Huiman valotehon omaava ledivalaisin tarjoaa edistyksellisen zoom-optiikkansa kautta tarvittaessa beamin ominaisuudet samoissa kuorissa.

”Erityisesti teatterikäytössä on pidetty siitä, että Sparx 10:n on todettu himmenevän portaattomasti ja tasaisesti sadasta nollaan saakka”, Tuominen tietää.

Sparx 10 ei ole enää uunituore malli, mutta sekin oli Antti Niitemaan mielestä vain plussaa.

”Kun heitinmalli on jo koeponnistettu, meidän ei tarvitse ryhtyä betatestaajaksi.”