Kuva: Kuvatoimisto Kuvio

 

Aleksanterinkadulla Helsingin Senaatintorin laidalla. Astumme Bockin talon vanhoille ja sokke­loisille käytäville, jossa Helsingin kaupunginvaltuuston eri poliitti­silla ryhmillä on omat kokoushuo­neensaKestäväksi maalatut ja leveät lattialankut ohjaavat meitä eteen­päin. Kulkureitin varrella on kym­meniä muotokuvamaalauksia val­tuustoryhmien ja koko valtuuston entisistä ja nykyisistä puheenjoh­tajista.

Viimein syvällä korttelin uumenissa siirrymme Bockin talosta uudisrakennuksen puolelle ja saavumme kaupunginvaltuuston pääkallopaikalle eli valtuustosaliin. Johtava asiantuntija ja kaupungin­valtuuston sihteeri Lauri Menna on luvannut näyttää sitä meille.

Valtuuston 85 jäsentä kokoon­tuvat täällä joka toinen keskiviikko yleensä klo 18. Kaupunginvaltuusto on Helsingin ylin päättävä elin. Se valitaan kunnallisvaaleilla joka nel­jäs vuosi, ja se vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta.

 

Kokoussovellusjärjestelmän kasvojenkohotus

Kolmekymmentä vuotta sitten rakennettu uudispuoli valtuusto­saleineen ei näytä vanhan puolen jälkeen erityisen juhlalliselta vaan selkeän asialliselta ja toiminnalli­selta. Salissa Lauri Menna painaa nappia, ja katossa olevat suoja­kaistaleet rullautuvat äänekkäästi sivuun ja valo pääsee kattoikku­noista sisään. Oikeanpuoleisen sei­nän täyttävä Juhana Blomstedtin taideteos Puinen meri herää päi­vänvalossa eloon.

Menna esittelee meille teknistä päivitysremonttia, jonka Audico teki salin kokoussovellusjärjestel­mään ja av-laitteisiin.

”Lähes kymmenen vuotta van­hat äänestyspaneelit uusittiin niin, että valtuutettujen alkuperäisiin kokouspöytiin sahattiin nyt lisää tilaa tekniikalle. Audico valmisti mittatilaustyönä uudet paneelit, joissa on kolme äänestyspainiketta, läsnäolo- ja puheenvuoropainik­keet sekä aikaisempaa suurempi kosketusnäyttö ja mikrofoni. Samalla paneelien virransyöttö muutettiin PoE- pohjaiseksi. Val­tuutetut saavat paneeleista myös virtaa puhelimiinsa ja kannettaviin tietokoneisiinsa”, Lauri Menna ker­too ja näyttää samalla peräsei­nällä olevaa valtavaa näyttöä, josta valtuutetut voivat myös seurata kokousten kulkua.

Taannoiset eduskunnan istunto­salin muutostyöt olivat mittasuh­teiltaan astetta isommat Audicon kannalta, mutta aivan pieni keikka ei ollut kaupunginvaltuustosalin kasvojenkohotuskaan teknisessä mielessä.

Paneeleita asennettiin jokaisen valtuutetun pöytään eli yhteensä 85 kappaletta. Sen lisäksi on vielä parisenkymmentä pienin muutok­sin räätälöityä paneelia pormes­tarikunnalle, kansliapäällikölle, puheenjohtajalle, virkamiehille, kielenkääntäjälle ja pöytäkirjanpi­täjälle. Talon teknisellä henkilökun­nalla on myös muutamia vara- ja testikappaleita varastossa, jos jokin paneeleista sattuisi hajoamaan.

 

Istunnot yleisölle paikan päällä tai verkossa

Lauri Menna kertoo, että kaupun­ginvaltuusto kokoontuu salissa yleensä joka toinen keskiviikko klo 18 noin 21 kertaa vuodessa. Eri poliittiset ryhmät kokoontuvat ennen istuntoa omissa ryhmähuo­neissaan Bockin talossa. Valtuu­tetut voivat myös liikkua talossa kokousten aikana ja pitää esimer­kiksi taukoja viereisessä kahviossa.

”Lyhin kokous on tällä valtuus­tokaudella kestänyt seitsemän minuuttia, mutta joskus istutaan seuraavan vuorokauden puolelle­kin. Jos on isompia asioita käsitel­tävänä, kuten esimerkiksi talous­arviokeskustelu, kokous saatetaan aloittaa pari tuntia aikaisemmin iltapäivällä”, Menna sanoo.

Valtuuston istunnot ovat julki­sia, joita yleisö voi seurata istunto­salin yleisölehteriltä. Kaikki istunnot myös videoidaan nykyaikaisesti, joten niitä voi katsoa ja kuunnella verkosta live-striiminä tai jälkikä­teen silloin, kun itselle parhaiten sopii (Istunnot löytyvät verkko-osoitteesta: www.helsinkikanava.fi).

Saattaessaan meitä talosta ulos Lauri Menna esittelee vielä muita niin sanotun kaupungintalo- tai Leijona-korttelin tiloja. Näemme esimerkiksi entisen Hotelli Seura­huoneen upean juhlasalin, joka on nykyään Helsingin kaupungintalon juhlatila.

Se on kaupungintalon ainoa paikka, joka on säilynyt 1800-luvun asussa. Tämä oli Helsingin orkesteriyhdistyksen eli nykyisen kaupunginorkesterin kotisali vuo­sisadan vaihteessa ja esimerkiksi monet Sibeliuksen teokset kanta­esitettiin täällä.

 

Kirjoittanut Tom Nyman

 

Kuva: Kuvatoimisto Kuvio