Helsingin Olympiastadion rakennettiin alun perin vuoden 1940 olympialaisia varten, jotka kuitenkin peruttiin toisen maailmansodan sytyttyä, ja olympialaisia stadion pääsi isännöimään vasta kesällä 1952. Olympiastadion on Suomen urheilu- ja kulttuurihistorian symboli, ja sotien jälkeen pidettyjen Helsingin olympialaisten jälkeen se on edustanut suomalaisille uuden aikakauden alkua.

Yli 80 vuotta avajaistensa jälkeen tämä vuodesta 2016 remontissa ollut stadion on nyt avattu uudistuneena elokuun lopussa, jolloin se vihittiin käyttöönsä toisen kerran. Olympiastadionin uutta tulemista juhlistettiin avajaisviikoilla elo- ja syyskuussa. Suomen legendaarisimpana tapahtuma-areenana tunnettu, perusteellisesti uudistettu stadion tarjoaa unohtumattomat puitteet kohtaamisille.

Olympiastadionin yli 70-metrisestä tornista aukeavat ainutlaatuiset näkymät yli Helsingin. Uudistettu stadion on urheilu- ja liikuntakäytön lisäksi entistä enemmän viihdeareena, turismin vetonaula ja kokouspaikka. Uusitussa katsomossa on urheilutapahtumissa tilaa 36 000 hengelle, konsertteihin mahtuu nyt 50 000 katsojaa.

Fiiliksen takia

Olympiastadionin uusi tunnuslause on ”Fiiliksen takia”. Ja sitähän Stadikka, kuten helsinkiläiset sanovat, tarjoaa: fiilistä ja kohtaamisia, mutta toisaalta myös yhteisiä muistoja ja arkkitehtonisia elämyksiä. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Olympiastadion on kuulunut Suomen ja Helsingin tunnetuimpiin maamerkkeihin jo kahdeksan vuosikymmenen ajan. Uudistuneena stadion on entistä enemmän kansainvälisten urheilu- ja suurtapahtumien vaatimukset täyttävä monitoimiareena, ja siinä AV-tekniikalla on keskeinen rooli yleisölle tarjottavien elämyksien vahvistajana.

Monivuotisessa perusparannus- ja uudistamishankkeessa Audico vastasi Olympiastadionin lediseinistä, infonäytöistä, äänentoistosta ja kokoustekniikasta. Projektin myötä Audicosta tuli myös Olympiastadionin virallinen yhteistyökumppani.

Läpikotaisin modernisoidussa tekniikassa yleisölle näkyvimpiä ovat stadionin päätyjen yli 60 neliömetrin kokoiset lediseinät. Jättiscreenien poikkeuksellisen tarkka ja terävä kuva erottuu vaivatta kirkkaimmassakin päivänvalossa.

Tuplaten stadionia

Kauttaaltaan modernisoitu ja uudistunut Olympiastadion tarjoaa nyt kaksi stadionia yhden sijaan, koska maan alle on louhittu ja rakennettu valtavasti uutta tilaa. Olympiastadionin johtaja Ari Kuokkanen luettelee, että sieltä löytyvät esimerkiksi talviharjoittelupaikat ja täysimittainen lämmittelyrata. Maanalaisia monitoimitiloja voidaan käyttää liikunnan lisäksi kokoustoiminnassa, tapahtumatuotannossa ja vaikkapa kisoissa lehdistökeskuksina.

”Koska stadion on näkyviltä osiltaan kuitenkin muuttunut suhteellisen vähän, on ihmisille ollut vaikea kuvailla uudistuksen laajuutta ja peruskorjaukseen vaadittua aikaa. Meillä on nyt täysin uutta tilaa yhden kokonaisen Finlandia-talon verran”, Kuokkanen vertaa.

Tämän lisätilan seurauksena stadionin maanpäälliseen osaan on saatu valtavasti lisätilaa nimenomaan yleisöä varten. Logistiikasta lähtien suuri osa niistä toiminnoista, jotka jouduttiin aikaisemmin tekemään näkyvissä, on nyt kätketty maan alle. Tilojen laajentuminen heijastuu kaikkeen stadionilla: esimerkiksi vessoja on nyt satoja, ja yleisöpalvelupisteitäkin kolminkertaisesti entiseen verrattuna.

Tuhat kaiutinta

Olympiastadionilla AV-urakan käynnisti Bright Installation, joka hankkeen varrella sulautui osaksi Audicoa. Olympiastadion onkin ensimmäinen suurhanke, joissa vanha ja uusi henkilökunta ovat päässeet tekemään tuloksellista yhteistyötä.

”Kaiken kaikkiaan on ollut mahtavaa saada olla mukana näin isossa projektissa, ja vielä kohteessa, jonka jokainen suomalainen tietää", tiivistävät Brightista Audicoon siirtynyt Antti Riikonen sekä Audicossa jo pitkään projektimyyjänä toiminut Ilkka Hilden.

Hildenin mukaan stadionin äänentoistojärjestelmän tärkein funktio on hätäpoistumista avustava äänievakuointi, mutta samalla se toimii normaalitilanteiden kuulutusjärjestelmänä. EN54-normin mukaisten evakuointimääräysten mukainen kaiutinjärjestelmä kattaa katsomot ja muut yleisötilat, mutta myös yleisöltä suljetut toimisto- ja harjoitustilat. Yhteensä noin tuhannen uppo-, pinta- ja pilarikaiuttimien rinnalle uuden katsomon lippaan on asennettu kolme järeämpää kahdentoista linjasäteilijäkaiuttimen rypästä.

”Äänentoistoon liittyy vielä langaton mikrofonijärjestelmä, jonka toteuttamisen haasteena olivat stadionin etäisyydet ja kaapelireitit. Signaalinsiirrosta huolehtivaa antennijärjestelmää varten tarvittiin kuitumuunnoksia, jotta lopputuloksesta saatiin laadukas ja varmatoiminen”, Hilden kuvailee.

Edistyksellinen infojärjestelmä

Katsojakokemuksessa merkittävää paikkaa pelaa Digital Signage -kokonaisuus, joka nojaa maailman urheilupyhätöistä tutuksi tulleeseen TriplePlay-järjestelmään. Audicon Antti Riikosen mukaan sen valttina on kyky yhdistää infoviestintä, IPTV ja videostriimaus yhteen alustaan.

”Katsojien näkyviin saadaan samanaikaisesti esimerkiksi livekuvaa, tulostietoja ja markkinointiviestintää. Katsojapiiriä voidaan näin laajentaa esimerkiksi ravintoloihin ja muihin tiloihin, joista ei ole näkyvyyttä kentälle”, Riikonen esittelee.

Järjestelmän kokoluokkakin on niin poikkeuksellinen, että siitä oli koronakriisin kurittamassa maailmantilanteessa vähällä muodostua uhka, kun piti ratkaista se, kuinka laivata Suomeen yli 180 tietynlaista näyttöruutua vaaditussa aikataulussa.

Uniikin suojelukohteen teknologiahankinnoissa on olennaista, että yhteispelin esimerkiksi Museoviraston kanssa täytyy toimia saumattomasti. Hankkeen suurimpia haasteita niin näyttöjen kuin äänentoiston osalta olikin tekniikan häivyttäminen osaksi vuonna 1938 rakennetun stadionin ulkoasua.

Esimerkiksi näytöt koteloitiin sekä suojelumääräysten että sääsuojauksen vaatimuksien mukaan. Iskunkestävillä koteloilla suljettiin pois myös muu vahingoittumisen mahdollisuus.

Tästä se alkaa

Ari Kuokkanen sanoo, että Olympiastadion vinkkelistä katsoen Audico Systemsin ja Bright Installationin yrityskauppa oli siinäkin mielessä onnekas, että projektissa Brightia edustaneet avainhenkilöt siirtyivät yritysten yhdistyessä Audicoon, ja näin pöydässä istuvat edelleen kaikki samat, tutut neuvottelukumppanit.

Kuokkasen mielestä näistä asemista onkin hyvä jatkaa, varsinkin kun kaikki perusratkaisut on tehty niin, että ne tarjoavat pelivaraa vuosikymmeniksi eteenpäin.

”Vasta käytäntö tulee selventämään käsityksiämme siitä, mitkä ovat olleet toimivimpia valintoja ja mitkä mahdollisia puutteita”, Kuokkanen muistuttaa lisäten, että stadion on ajan hermolla vain hetken.

”Jos halutaan olla kärjessä myös tulevaisuudessa, pitää koko ajan juosta kehityksen mukana, ja se tapahtuu käyttämällä nykyistä tekniikkaa vielä edistyneemmin, mutta myös hankkimalla ajan mittaan lisää tekniikkaa. Voisi sanoa, että nyt on saatu ikään kuin perustaso kuntoon ja tästä se työ oikeastaan vasta alkaa”, Kuokkanen hymähtää.

Miljoona kävijää

Olympiastadionin uudesta osasta maan alta löytyy muun muassa auditorio, joka mukaan luettuna stadion tarjoaa reilun tusinan erilaisia kokoustiloja. Audicon varustamissa tiloissa on videoneuvotteluvalmiudet, näytöt ja äänentoisto sekä Barcon langaton ClickShare-esitysjärjestelmä.

”Tilat ovat automatisoituja, jolloin ne eivät vaadi operointia eivätkä operaattoria. Ideana on, että niihin on yritysten ja yhteisöjen helppo tulla”, Audicon Riikonen tiivistää.

Stadionin AV-tekniikasta vastaava kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Ilkka Rautakiven mukaan niin info-, ääni- kuin kokousjärjestelmienkin toteutuksissa on pystytty ottamaan hienosti huomioon niiden moninaiset käyttötarpeet – näkyvät suurtapahtumathan ovat vain osa stadionin toimintaa. Uudistettu stadion odottaa noin miljoonaa vuotuista kävijää, joista puolet kertyy suurista urheilu- ja viihdetapahtumista mutta toinen puoli koostuu arkikäyttäjistä, joita ovat tilojen vuokralaiset, liikunnan harrastajat ja -ammattilaiset, kokousvieraat sekä matkailijat, jotka vierailevat esimerkiksi tornissa tai Urheilumuseossa.

Rautakivi pitää Audicon kanssa toteutetun järjestelmäkokonaisuuden lopputulosta kiitettävänä, varsinkin kun huomioi tiukan aikataulun sekä rakennustöiden yhteensovittamisesta aiheutuneet haasteet suojellussa rakennuksessa.

”Audicon projektinjohto on ollut todella sitoutunutta, mikä onkin tarpeen, kun on kyse vaativista AV-asennuksista museaalisessa kohteessa. Myös infojärjestelmää pystyttämään saatiin Suomen parhaat osaajat. Siitäkin voi antaa ison kiitoksen, että projekti onnistuttiin viemään maaliin me-hengessä, vaikka haasteellisia hetkiä tulikin vastaan lukuisia”, Rautakivi toteaa.

Huomista kohti

Kuokkanen on tyytyväinen paitsi Audicon toimintaan projektissa kokonaisuudessaan, myös yrityksen rooliin stadionin kumppanina. Erityiskiitos tulee korona-ajan haasteiden selättämisestä.

”Toimitusvaikeudet viivästyttivät esimerkiksi juoksuradan pinnoitteen saamista, mikä taas jarrutti screenien asennusta – ja nehän piti kuitenkin saada pystyyn testipeleihin mennessä. Olimme pari kuukautta myöhässä aikataulusta, ja kyseessä oli hankala asennus. Se, että Audico sai screenit paikalleen ja toimintakuntoon oli vahva näyttö kumppanuudesta.”

Kuokkasen mukaan AV-tekniikan osalta hankkeen suuri kysymys oli, miten tuoda yli 80 vuotta sitten rakennettu urheilupyhättö digiaikaan. Kuokkanen muistuttaa, että Helsinki on ”smart city” – älykaupunki – joten loogisesti Olympiastadion haluaa olla ”smart stadium”, joka katsoo 2020-luvulle ja siitä eteenpäin.

”Tällainen ’älystadion’ on suuri ja monimutkainen kokonaisuus, jossa Audicon toimittamat teknologiat näyttelevät totta kai tärkeää osaa. Uutta stadionia kelpaa kyllä esitellä nyt kenelle tahansa. Esimerkiksi opastettuja kierroksia on voitu elävöittää hienosti näyttötekniikalla. Meillä on lähes parisataa näyttöä, joilla voidaan kertoa esimerkiksi stadionin historiasta”, Kuokkanen iloitsee ja puhe kääntyy vuoteen 2022, joka on jo kulman takana.

Se on Helsingin olympialaisten suuri 70-vuotisjuhlavuosi. Vuoden 1952 olympiateemaan rakentuvan juhlan digisisältöjä suunnitellaan jo kuumeisesti Urheilumuseon kanssa.

Olympiastadion on siis jälleen auki ja täynnä toimintaa, ja tapahtumakalenteri täyttyy vinhaa vauhtia: kaudelle 2021 on luvassa urheilukisojen ja jalkapallon lisäksi esimerkiksi suuri koululiikuntatapahtuma Stafettkarnevalen sekä lukuisia konsertteja. Antti Tuisku konsertoi kahdesti ennen juhannusta, ja heinäkuussa Sunrise Avenue jättää jäähyväisiä kahtena iltana. Elokuussa stadionilla jyrää 30-vuotias Apulanta otsikolla A30.

 

Kuva: Stadion-säätiö/Wellu Hämäläinen