Avoin oppimisympäristö ruokkii luovuutta

Hollolan Salpakankaalla komeilee upouusi Heinsuon koulu. Kolmasosa koulusta on nykyaikaista avointa oppimisympäristöä, niin kuin Opetushallituksen uusi opetussuunnitelma määrää.

Se tarkoittaa, että tiloja on helppo muunnella ja käyttää eri tarkoituksiin. Esimerkiksi käytävät eivät ole vain kulkemista, vaan myös opiskelua varten. Niillä voi istua työpisteissä tai jopa maata samalla kun tekee läksyjä. Nyt ei enää rakenneta pieniä ja suljettuja luokkahuoneita.

Suurista ikkunoista pääsee päivällä paljon valoa koulun sisään. Se auttaa jaksamaan ja nostaa esiin sisustusmateriaalien värit kuten vaalean vihreän, oranssin ja hailakan sinisen. Koulun suuri aula toimii lounasaikaan ruokasalina, mutta iltaisin se muuttuu työtilaksi tai luentosaliksi kansalaisopistolle tai harrastusryhmälle.

Hollola sai viime syksynä kaksi uutta koulua, kun Lemminkäinen rakensi ja luovutti kunnalle myös Kalliolan koulun. Kunnan suurhanke toteutettiin elinkaarimallilla, jossa urakoitsija ensin suunnittelee ja rakentaa ja sen jälkeen vastaa koulujen hoidosta, ylläpidosta ja peruskorjauksista 20 vuoden ajan.

Koulujen hyvät ääniolosuhteet eli akustiikan suunnitteli A-Insinöörit yksikönjohtaja Mikko Kylliäisen johdolla. Audico Systems toimitti kouluihin peittoäänijärjestelmän. Se vähentää hälyä isoissa tiloissa, jolloin työhön keskittyminen on helpompaa.

Peittoääni vaimentaa hälyn

Akustiikka on Mikko Kylliäisen mukaan vaikeampaa saada hyväksi isossa tilassa kuin perinteisessä luokkahuoneessa. Modernin opetustilan pinta-ala voi olla satoja neliöitä. Tällainen oli tamperelaissuunnittelijan työpöydällä nyt ensimmäistä kertaa.

”Suurissa tiloissa on monesti paljon ihmisiä, mikä aiheuttaa yleishälyä. Sitä kannattaa vaimentaa. Yksityisyyttä tarvitaan silloin, kun hajaannutaan tekemään ryhmätöitä. Opettajan puheen pitää kuulostaa selkeältä lähietäisyydeltä ja myös kauempana.”

”Päädyimme kolmen kohdan ratkaisumalliin. Käytimme vaimentavia pintoja katossa, seinissä ja kalusteissa, siirrettäviä tilanjakajia, kuten teatteriverhoja, sekä teknistä ratkaisua eli puheenpeittojärjestelmää”, Kylliäinen kertoo.

Koulun isossa tilassa, niin kuin avotoimistossakin, keskittymistä ja työtehoa haittaavat usein häly ja muiden puheäänet. Peittoäänijärjestelmä tuottaa huomaamatonta taustaääntä, joka häivyttää tehokkaasti kauempaa kantautuvaa puhetta. Tämä parantaa työhön keskittymistä ja lisää yksityisyyttä. Peittoäänilaitteistoon kuuluu keskusyksikkö ja sopiva määrä kaiuttimia.

Akustikko tekee auralisoinnin

”Olemme huomanneet peittoäänen hyödyt hyvin toimistossamme, sillä muutimme viime keväänä itse suunnittelemaamme avotilaan, jossa on 170 työpistettä. Suurin osa ihmisistä huomioi järjestelmän ja sen ilmanvaihdon tapaisen äänen vasta kun se kytketään pois päältä. Silloin äänet ja keskustelu alkavat kuulua häiritsevästi hyvinkin etäältä”, Kylliäinen kertoo.

Akustisesti miellyttävä ympäristö on hänen mukaansa yhdistelmä oikeita mittoja, sopivia rakennus- ja sisustusmateriaaleja ja teknisiä ratkaisuja. Akustiikkaa koskevat säädökset uudistuivat vuoden alussa, kun ympäristöministeriö antoi asetuksen rakennuksen ääniympäristöstä. Asetus koskee esimerkiksi kouluja, sairaaloita ja toimistorakennuksia. Aikaisemmin vain asuinrakennuksille asetettiin vaatimuksia teknisinä mittalukuina.

Kylliäinen ja hänen kollegansa suunnittelevat ääneneristystä ja huoneakustiikkaa tietokoneiden mallinnusohjelmilla. Niillä lopputulos voidaan ennustaa melko tarkkaan. Siinä missä arkkitehti tekee visualisoinnin, akustikko suorittaa auralisoinnin eli kokeilee miltä tila kuulostaa eri mitoilla ja materiaaleilla. Samalla tavalla suunnitellaan niin konserttisalit kuin työtilatkin.

”Rakennusten tilaajat ja käyttäjät ymmärtävät akustiikan merkityksen yhä paremmin. Tiedetään, että työaikaa menee hukkaan jos ääniolosuhteet ovat huonot. Pahimmassa tapauksessa tulee terveyshaittojakin, jos esimerkiksi opettaja menettää äänensä huonon tai puuttuvan suunnittelun vuoksi”.

”Akustiikka ei synny pelkästään materiaaleista ja rakenteista vaan myös tilaratkaisuista. Jos tilojen muoto ja mitat ovat väärät, akustiikkaa on vaikea saada kuntoon jälkeenpäin. Siksi akustikot kannattaa ottaa mukaan uuden tilan tai talon suunnitteluun jo heti alussa”, Mikko Kylliäinen muistuttaa.

Kuvat: Isku, Tuomas Heikkilä
Teksti: Tom Nyman