Kuva: Kuvatoimisto Kuvio

 

Espoon kaupunki kutsui vuonna 2016 Leppävaaran alueen asukkaat Sellon kirjastoon ideoimaan ja suunnittelemaan asukastyöpajassa erään alikulkutunnelin tulevaisuutta. Kaupunki oli saanut paljon palautetta Sellon kauppakeskuksen ja Leppävaaran aseman yhdistävän tunnelin, Leppävaarankäytävän, kunnosta. Käytävä koettiin nuhjuiseksi, huonon valaistuksensa takia epämiellyttäväksi ja muutenkin esteettömyydessä oli parantamisen varaa. Pinnat olivat aikansa eläneet ja kunnostustarpeita oli. Toimenpiteisiin oli siis ryhdyttävä.

Näiden ajatusten pohjalta sekä asiantuntijoiden konsultoinnin jälkeen suunnittelijat työstivät ohjausryhmän kanssa ensiksi yleissuunnitelman ja sitten toteutussuunnitelman valmiiksi, tavoitteena parantaa käytävä toimivaksi ja viihtyisäksi. Leppävaarankäytävän parannusurakka sai alkunsa. Urakka aloitettiin vuonna 2018 ja uuden ilmeen saanut kevyen liikenteen solmukohta valmistui tammikuussa 2019.

Maisema-arkkitehdin moniulotteinen hanke

Yhtenä parannusurakan asiantuntijana yleissuunnitteluvaiheessa toimi Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskuksen maisema-arkkitehti, Kristina Rocha. Rocha siirtyi myöhemmin vetämään toteutussuunnitelmavaihetta ja työ oli vaativa. Suunnittelutehtävä ei ollut maisema-arkkitehdille niin sanottu perinteinen kohde; perusparannus toteutettiin jo olemassa olevaan käytävään, jossa arkkitehtuuri ja julkinen katutila yhdistyvät sisätilankaltaiseksi alueeksi. Normaalisti maisema-arkkitehti keskittyy Kaupunkitekniikan keskuksessa avoimiin yleisiin kaupunkialueisiin kuten puisto- ja viheralueisiin sekä katuympäristöön.

Leppävaaran parannusurakan pääurakoitsijaksi valikoitui VRJ Etelä Suomi Oy, rakennuttajakonsulttina toimi HTJ Oy ja yleisilmeen suunnittelusta vastasi suunnittelutoimisto WSP Finland Oy. Parannusurakan ydin oli selkeän pyöräväylän rakentaminen, yleisilmeen kunnostaminen sekä käytävän esteettömyyden parantaminen. Suunnittelussa oli otettava huomioon olemassa olevien rakenteiden lisäksi muun muassa junaradan läheisyys, pelastustiet sekä käytävässä liikkuvat ihmiset. Leppävaarankäytävä on vilkas – siellä liikkuu yhden arkivuorokauden aikana lähes 14 000 jalankulkijaa ja 2400 pyöräilijää (2017), kun se yhdistää juna- ja linja-autoaseman sekä kauppakeskuksen toisiinsa. Käytävää ei missään vaiheessa suljettu liikenteeltä parannusurakan aikana, vaan alueet eroteltiin vaneriseinämin eri rakennusvaiheissa ja kulkureiteille järjestettiin poikkeusreitit.

Viihtyisyyttä ja leppävaaralaista tuntumaa haluttiin lisätä taiteen ja värien avulla. Kuitenkin käytävän laattapintaiset seinämät vaikeuttivat visiota, sillä maali ei olisi pysynyt niissä ja laattojen poistaminen olisi ollut hankalaa. Laatat saivat siis jäädä ja ne kävivät läpi perusteellisen puhdistuksen. Laattojen päälle kiinnitettiin metallielementtejä kuten värikkäitä lepänlehtiä sekä pyöräpysäköintialueilla pyöräsymboleja. Osa käytävän betonielementeistä maalattiin – muun muassa katto sai raikkaan valkoisen värin ja betonipylväät iloista keltaista sekä limenvihreää maalipintaa. Yleisvalaistusta parannettiin. Taidetta käytävään saatiin muun muassa valon avulla. Tässä kohtaa Audico Systems astui mukaan kuvioihin.

Eloa pintoihin valotaiteen avulla

Leppävaarankäytävässä sijaitsee viiden litteän pilarin joukko. Pilarit erottavat punaisen pyöräväylän jalkakäytävästä. Niihin projisoidaan valon avulla kuvia, pyrkimyksenä tuoda esiin leppävaaralaista identiteettiä. Audico on toimittanut Leppävaarankäytävään Derksen PHOS 65 mount -goboprojektorit, jotka mahdollistavat pyöreiden taideteoksien näkymisen pilareissa. Lisäksi Audico on toimittanut lasigobot, joihin taiteilijoiden taideteokset on tulostettu projektoriin sopiviksi ja samalla teoksiin on tehty myös kuvan vääristymäkorjaukset.

Pilareissa esitetään neljässä eri setissä viisi erilaista teosta. Settien olisi tarkoitus vaihtua aina vuodenaikojen mukaan, siis kolmen kuukauden välein. Ensimmäisessä setissä esiintyi suunnittelutoimiston WSP:n teokset, jotka esittelivät leppävaaralaisuutta muuan muassa hevosen (raviradan) ja viulun (Sellosali) kautta. Toisessa setissä esitettiin kuvittajan Jukka Hakasen värikästä kaupunkiteemaa. Tällä hetkellä kolmannessa setissä on espoolaisen graafikon Tiina Hakasen luonto- ja ihmisaiheisia teoksia. Myöhemmin pilareihin projisoidaan Live-ammattiopiston näkövammaisten artesaaniopiskelijoiden luomia teoksia.

Gobot osoittautuivat parhaaksi vaihtoehdoksi, sillä niiden avulla saadaan tarpeeksi vahva kuva ja selkeä lopputulos. Kyseiset valitut valaisimet ovat myös fyysisesti melko pieniä. Tämä oli kriteerinä suunnitteluvaiheessa: valot eivät saaneet viedä liikaa tilaa käytävässä ja ne piti saada koteloitua, jotta ne eivät joutuisi ilkivallan kohteeksi. Nyt käytävän kattoon kiinnitetyt projektorit ovatkin turvassa valkoisten metallilaatikoiden sisuksissa.

”On mukava huomata valon lisääntyvä merkitys taiteessa ja yleisillä julkisilla paikoilla. Sitä käytetään nykyään yhä enemmän tehosteena ja tunnelmanluojana, mikä on mielestäni hienoa. Rohkaisenkin ihmisiä käyttämään valoa ja ”maalailemaan” enemmän gobo-kuvioita julkisivuihin ja yleisiin tiloihin. Tehdään pimeän ajan Suomesta kaikille astetta viihtyisämpi paikka elää”, kertoo Audicon myyntipäällikkö Pikku-Markku Tuominen.

Rochan mukaan ennen niin ankea asematunneli on parannusurakan jälkeen saanut positiivisemman vastaanoton. ”Leppävaarankäytävä on piristynyt. Kaikki aika ja raha mitä parannusurakkaan on laitettu, on mielestäni ollut sen väärtti etenkin, kun ajattelee kuinka moni tunnelia käyttää”. Rocha jatkaa, ”Valotaide on selkeästi lisääntymässä ja alkaa näkyä pimeän kotimaamme kaupunkikuvassa”.