Artikkelin ovat kirjoittaneet Audicon näyttöteknologian asiantuntijat. 

 

Nykyteknologia mahdollis­taa erilaiset kuvapinnat - ne voivat nykyään olla myös muutakin kuin perinteinen suorakaide tasaisella seinällä. Erilaiset pinnat ovatkin antaneet suunnittelijoille huiman määrän mahdollisuuksia - näyttöpinnan erilaiset moduulit ja kaarevat muodot mahdollistavat eri muo­toisien ja kokoisien näyttöpinto­jen rakentamisen. Kuvapinnasta tulee osa laajempaa katseluelä­mystä.

Tuotevalikoima on nykyään ällistyttävän laaja, mahdollisuuksia on lukematon määrä. Näyttöpin­nat ovat tuttuja rakennusten jul­kisivuissa, mutta teleoperaattori Vodafonen pääkonttorin (Düssel­dorf, Saksa) julkisivussa ne ovat n. 40 neliön kokoisia, pyöreän muotoista näyttöpintoja, jotka koostuvat yli 1 000 eri mittaisesta LED-profiilista. Yhdessä näyttö­pinnassa on yli 30 000 yksittäin ohjattavaa RGB pikseliä. Sisältönä näyttöpinnoilla käytetään yrityk­sen oman logon lisäksi erilaisia videoita, kuvia ja symboleja eri­laisten tilaisuuksien ja tapahtumien aikana.

 

Käyttötarkoitus ja sisältö vaikuttavat näyttöratkaisun valintaan

Sisällöllä on merkittävä rooli näyt­töratkaisun valinnassa. Ennen kuin lähtee tuhlaamaan varoja näyttöi­hin, tulisi ensin selvittää näytön käyttötarkoitus. Tuleeko näyttö koulutustilaan tai auditorioon, jossa iso väkijoukko seuraa perin­teistä PowerPoint-diaesitystä? Onko näytön tarkoitus viestiä ja välittää tietoa infonäytön tavoin? Käytetäänkö näyttöä työkaluna kollaboratiivisessa projektissa? Esittääkö näyttö kriittistä tietoa tärkeässä neuvottelussa tai jopa turvaluokitellussa valvomossa?

Alkuun on siis selvitettävä, miksi näyttöä tarvitaan, kuka näyttöä katselee tai käyttää sekä minne näyttö asennetaan. Suunnit­telussa tulisi siis ottaa huomioon käyttäjät sekä itse tila, mutta tär­kein osatekijä on kuitenkin sisältö itse. Tulisiko näytöllä pyöriä video­materiaalia, kuvaa vai kenties las­kentataulukoita? Kuvan laatu ja sisällön tyyppi vaikuttavat molem­mat näyttövalintaan ja sitä kautta onnistuneeseen näyttöratkaisuun.

Toisaalta myös loppukäyttäjä ja ympäristö tulisi ottaa suunnit­telussa huomioon. Kontrasti ja valovoima voivat vaikuttaa esimer­kiksi epileptikoilla vilkkuvaloherk­kyyteen. Vaikka herkkyys onkin suhteellisen harvinaista, suuret valovoimat ja kontrastit yhdistet­tynä tiuhaan vaihtuvaan sisältöön voivat laukaista sairaskohtauksen. Kuvapintaa ja sisältöä valittaessa olisikin hyvä ottaa vilkkuvaloherk­kyys huomioon.

 

Kuvan laatu osana ratkaisua

Kuvan laadusta puhuttaessa tulee ottaa huomioon kaksi eri laa­dun osa-aluetta: tekninen laatu ja havaittu laatu. Tekninen laatu käsittää esimerkiksi mahdolliset viiveet tai pakkaamisesta johtu­vat virheet kuvan siirtämisessä lähettävästä laitteesta esittävälle laitteelle, kun taas havaittu laatu ottaa huomioon ihmisen aistit. Teknistä laatua voidaan mekaa­nisesti mitata, mutta havaittu laatu voi olla hyvinkin subjektiivista ja yksilöstä riippuvaa.

Teknisessä laadussa tärkeässä osassa on käyttötarkoitukseen soveltuva siirtotekniikka, joka ottaa huomioon käyttäjän erilai­set liitäntävaatimukset – oli sitten kyseessä langallinen tai langaton esitys. Uutta kuvapintaa suunnitel­taessa käyttäjän näkemys on rat­kaisevassa osassa. Langattomissa vaihtoehdoissa tulee tarkastella myös mahdollisten vierailijoiden mahdollisuudet käyttää valittua teknologiaa, ja muistaa langatto­muuden tuovan yleensä mukanaan myös pientä viivettä ja pakkauk­sesta johtuvia kuvavirheitä. Kuvaa voidaan myös käsitellä erilaisilla kuvaprosessoreilla, jolloin voidaan vaikkapa esittää kahta eri esitystä vierekkäin samalla kuvapinnalla. Kuvaprosessoreissa hankintahinta riippuu hyvin paljon vaadittavista ominaisuuksista, joten käyttöti­lanteet tulee määritellä tarkasti jo suunnitteluvaiheessa.

Havaitussa laadussa tärkeim­pänä osana on miettiä kuvapintaa ihmissilmän kannalta. Eri ihmiset näkevät eri tavalla, joten kuvapin­nan koko tulee määritellä sisäl­lön ja katseluetäisyyden mukaan. Kontrastisuhteeseen vaikuttaa mm. kuvapinnan teknologia ja sen kirkkaus tai valovoima sekä ympä­ristön valaistus mukaan lukien ikkunapinnoista tuleva luonnon­valo. Kontrastin lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää myös mahdolliseen kuvaprosessoinnin käyttöön – mikäli kuvapinnalla esitetään kahta esitystä yhtäaikai­sesti, niin pinnan kuvasuhteesta riippuen esityksen koko saattaa pienentyä hyvinkin paljon ver­rattuna yksittäiseen esitykseen. Tämä vaikuttaa myös kuvapin­nassa tarvittavaan resoluutioon eli pikseleiden määrään.

 

Sisältö suunnitellaan kuvapinnan mukaan

Teknisestä huippulaadusta huo­limatta paraskaan kuvapinta ei pääse oikeuksiinsa, jos esitet­tävä sisältö ei vastaa teknisiä mahdollisuuksia. Usein huoma­taan esimerkiksi suurienkin orga­nisaatioiden käyttävän edelleen 4:3-kuvasuhteella olevia Power­Point-esityspohjia, jolloin valta­osassa nykyisistä kuvapinnoista jää mustat reunat esityksen ympärille. Kuvapinnasta riippuen uusi kuvasuhde tai sen käyttämä resoluutio, eli pikselimäärä, voi olla hyvinkin erilainen verrattuna aiempiin, jolloin sisältö tulisi suun­nitella sen mukaisesti. Uusia kuva­pintoja suunnitellessa olisi hyvä ottaa mukaan myös visuaalisesta tuotannosta vastaavat tahot, jol­loin edustava ja asianmukainen sisältö olisi käyttövalmiina heti toteutuksen valmistuttua.

Uusi kuvapinta voi olla helposti suurehkokin investointi, jolloin sille kannattaa miettiä monenlaista käyttöä. Esimerkiksi inforuudut (Digital Signage) ovat nykyään arkipäivää, ja sisällönhallinta sekä -luonti ovat helpottuneet viimei­sen kymmenen vuoden aikana huomattavasti. Niinpä vaikkapa Powerpoint-esityksiin ajateltua kuvapintaa voisi ajatella käytettä­vän myös viestintätarkoituksiin sil­loin, kun esityksille ei ole tarvetta. Käyttötarkoitukseen soveltuva ohjausjärjestelmä sisällön valit­semiselle on tällöin avainasemassa, jotta monikäyttöisyys on riittävän helppoa.

Interaktiivisuus myös suurien kuvapintojen kanssa on nykyään todellinen mahdollisuus. Laser-skannerit pystyvät paikallistamaan esimerkiksi kuvapintaa koskevan sormen tarkasti riippumatta kuva­pinnan muodosta tai paikasta ja viestimään sijainnin takaisin sisäl­töä tuottavalle ohjelmistolle. Suo­rakulmion muotoisille kuvapinnoille taas voidaan luoda koosta riippu­matta infrapunasäteillä toimiva kosketuskehys, joka mahdollistaa myös monikosketuksen tunnista­misen. Tällöin suurestakin pinnasta voidaan tehdä yleisön mukaan ottava kokonaisuus, joka murtaa stereotypiat tylsistä esityksistä!

 

LCD vs. LED – erilaiset näyttöteknologiat ja

kuvapinnat

Kun näytön käyttötarkoitus, koh­deryhmä ja sisältö on suunnitte­luvaiheessa mietitty kuntoon, on aika alkaa miettiä tarpeelle sopi­vaa näyttöratkaisua. Valinnassa kannattaa myös huomioida näytön elinkaari, virrankulutus, ympäris­töhaitat sekä huoltomahdollisuu­det. Markkinoilla on tarjolla useita eri näyttövaihtoehtoja, joissa hinta ja laatu kohtaavat, mutta tarjolla on myös vaihtoehtoja, jotka eivät pitkällä tähtäimellä ole kannatta­via. Kannattaa konsultoida alan ammattilaista, sopiva näyttörat­kaisu löytämiseksi.

 

LCD

LCD-teknologia on kulkenut pitkän matkan sen esittelystä 60-70-luku­jen vaihteesta sen yleistymiseen kotikäytössä 2000-luvun alkuun. LCD tulee sanoista Liquid Crystal Display, ja sen toiminta perustuu sähköisesti ohjattuun polarisoi­vaan nesteeseen, joka on suljettu kahden läpinäkyvän polarisoivan levyn väliin. Väri näyttöön syntyy niin, että jokainen pikseli on jaettu kolmeen osaan - punaiseen, vihre­ään ja siniseen väriin suodattimien avulla. Pikseli voidaan saada näyt­tämään kaikki värit vaihtelemalla suhteellista kirkkautta jokaisessa värissä erikseen.

Uusista näytöistä ja televi­sioista puhutaan yleisesti LED (Light-Emitting Diode)-näyttöinä, vaikka kyseessä on usein LED-taustavalaistu LCD-paneeli. Usein LED-taustavalo toimii ns. ”local dimming” -periaatteella, jossa taustavalo on jaettu erikseen sam­mutettaviin osiin, jonka ansiosta valovuoto on vähentynyt. Tekniikka mahdollistaa paremman kirkkau­den sekä syvemmän mustan värin kuin vanhat taustavaloteknologiat. LED-taustavalaistut LCD-näytöt korvasivat nopeasti plasmanäytöt markkinoilla merkittävästi pienem­män virrankulutuksen ansiosta, vaikka väritoisto, musta väri ja katselukulma olivatkin heikommat.

 

Videoseinät

Videoseinällä tarkoitetaan suurta kuvapintaa, joka koostuu yhteen liitetyistä LCD-näytöistä. Tällöin saavutetaan suuri tarkkuus ja kirk­kaus suhteellisen kustannustehok­kaasti. Videoseinän haittapuolena on ollut näyttömoduulien välinen reuna, joka on erottunut selvästi kuvasta. Kokonaisuuden valin­nassa vaikuttavat näyttöpanee­leiden kirkkaus, värit, näyttöpa­neeleiden väliset pikselistä pikse­liin -etäisyydet, seinän kalibroin­timahdollisuudet sekä telineiden toiminta huollon ja asennuksen näkökulmasta. Videoseiniä toimit­tavat kaikki suuret näyttövalmista­jat sekä lukuisat eritoten videosei­niin erikoistuneet yritykset.

Videoseinän kuvan yhtenäisyy­den vuoksi pikselietäisyys kahden näytön välillä pitää pystyä mini­moimaan. Monet valmistajat tarjo­avat malleja, joissa tämä etäisyys on sama kuin pikselien normaa­lietäisyys näytössä - näyttömo­duuleilla ei ole lainkaan kehystä. Valmistajista erityismaininnan saa Barcon saumaton Unisee jossa on 800 NITS:in huippukirkkaus ja automaattinen kalibrointi, näyttö huolehtii aika ajoin itse uudelleen kalibroinnista. Normaalisti video­seinän kalibrointi vaatii erillisen kameran ja ohjelmiston säätöjen tekemistä varten.

 

LED ja LED-seinät

LED on kasvattanut suosiotaan viime vuosina runsaasti – kyseessä on kuvapinta, jossa jokainen yksit­täinen pikseli eli kuvapiste koos­tuu yksittäisistä LED-valoista. Täl­löin kuvapinta voidaan muodostaa lähestulkoon minkä kokoiseksi ja -muotoiseksi tahansa. Teknologi­nen kehitys on pienentänyt yksit­täisen pikselin niin pieneksi (ns. pixel pitch), että esimerkiksi LED-seiniä voidaan nykyään käyttää myös silloin, kun katseluetäisyys on vähäinen. Aiemmin pikselit oli­vat niin suuria, että läheltä katsot­tuna seinät olivat katselukelvotto­mia. Verrattuna muihin kuvapin­tateknologioihin LED-seinän kirk­kaus on aivan omaa luokkaansa, jolloin projektorien valovoimara­joituksista ja näyttöjen kokorajoi­tuksista ei tarvitse välittää.

Toisaalta kirkkaus voi olla myös haitaksi – mikäli luonnonvaloa ei ole, voi liian kirkas LED-seinä rasittaa silmiä sekä tehdä vaik­kapa valo- ja videokuvaamisen tapahtuman yhteydessä hanka­laksi. Kirkkauden säätömahdol­lisuudet riippuvat LED-pinnan mallista. Lisäksi pinnan koko ja pienet pikselit voivat luoda tilan­teen, jossa seinän kokonaispikse­limäärä on todella suuri. Tällöin kuvan käsittely ja sisällöntuotanto vaatii alan huipputuotteet.

LED-näyttötekniikan yleisty­minen on tuonut erilaiset kuva­pinnat myös ulos. Esimerkkeinä näissä ratkaisuissa voidaan pitää puhtaasti informatiiviselle sisäl­lölle tarkoitettua näyttöpintaa tai erillisien pikselien muodostavaa valaistusta. Yleisesti ulkonäytöissä käytetään samaa LED-tekniikkaa kuin sisätiloissakin, mutta vaa­timukset ovat hieman erilaiset. Pikselitiheyden tarvitsee harvoin olla yhtä tarkka kuin sisätiloissa, mutta ulkona tärkeitä huomi­oon otettavia asioita ovat muun muassa kirkkaus, säänkestävyys ja huolto. Esimerkiksi jos näyttöpinta asennetaan seinäpinnalle, näyttö on pystyttävä huoltamaan täysin edestäpäin.

 

OLED + LG:n erikoisratkaisut – läpinäkyvät ja kaksipuoleiset paneelit

OLED (Organic LED) on tekno­logia, jota voidaan kutsua ns. aidoksi LED-teknologiaksi. Näyttö ei hyödynnä erillistä taustava­loa vaan jokainen näytön pik­seli valaisee itse itsensä. Tekno­logian hyödyt ovat paneelin ohuu­dessa, syvissä mustissa väreissä, ja näyttö pystyy toistamaan kor­keamman kontrastisuhteen kuin LCD-näytöt. Samsungin kehit­tämä QLED-teknologia on taas perinteisen LED-taustavalaistuk­sen kehittyneempi versio. Quan­tum Dot teknologia mahdollis­taa paremman väriavaruuden ja paremman kirkkauden. Yleisesti voidaan katsoa, että QLED-tek­nologia häviää OLED:lle mustan syvyydessä mutta voittaa värien toistossa.

LG on tuonut markkinoille lähiaikoina mielenkiintoisia LED-uutuuksia. Näistä erillismaininnan saa OLED:n lisäksi läpinäkyvät LED-kalvot sekä kaksipuoleiset LED-paneelit. LED-kalvo on noin 1,5mm paksu ja noin 60% läpinä­kyvä, jonka käyttökohteita ovat esim. ostoskeskusten lasikaiteet, rakennusten lasiset julkisivut ja lukemattomat muut hyödyntämät­tömät lasipinnat. OLED-teknolo­giaa on tarjolla myös kaksipuoli­sena, joka on loistava tapa tuottaa informaatiota hallitusti kahteen eri katselusuuntaan yhden näytön paksuudella. OLED:in vahvuus on myös sen taitettavuudessa näyttö­pintoja suunniteltaessa - kaarevat ratkaisut voivat noudattaa raken­nuksen kaarevia pintoja.

 

 

Tervetuloa Audicolle Espooseen tutustumaan Absen LED-näyttöseinään, jossa voi verrata kuvan tarkkuutta ja laatua eri tarkasteluetäisyyksiltä. Ota yhteyttä ja sovi vierailuaikasi tel. 020 747 9340 tai info@audico.fi