Etäluentoja ja langattomia laitteita

”Tämä on työmaa, joka ei ole ikinä valmis. Se on hyvä asia, sillä vaikka laitebudjettimme on useita miljoonia neljän vuoden sopimuskaudessa, se riittää vain osaan luentosaleista ja luokista kerrallaan. Siksi uusimme tekniikkaa jatkuvassa kierrossa ja seuraamme koko ajan alan kehitystä. Meillä on aina uusimpia ja soveliaimpia laitteita käytössä joissain tiloissa”, Helsingin yliopiston tila- ja kiinteistökeskuksen koordinaattori Jyri Poittinen kertoo.

Nykyään kaikessa opetus- ja kokoustoiminnassa käytetään jonkinlaista esitystekniikkaa. Koska tekniikka ja opetusmetodit muuttuvat nopeasti, audiovisuaalisia laitteita uusitaan muutaman vuoden välein. Jyri Poittinen huolehtii Helsingin yliopiston esitystekniikkahankinnoista ja vastaa siitä, että laitteet toimivat hyvin opetuskäytössä.

Esimerkiksi tyypillisessä isossa auditoriossa tekniikka on ajanmukaista neljä vuotta, sen jälkeen osa laitteista menee vaihtoon. Yliopistolla on auditorioita, luentosaleja, kokoustiloja ja pienempiä luokkahuoneita yli viidessäkymmenessä rakennuksessa peräti 750 kappaletta.

Helsingin yliopiston kampusalueet sijaitsevat kaupungin keskustassa, Meilahdessa, Kumpulassa ja Viikissä. Etäpisteitä on ympäri maata ja kaukaisin yliopiston käytössä oleva tila on Taitavuorten tutkimusasema Keniassa.

Kaikille avoimia luentosarjoja

Olemme yliopiston päärakennuksen Runeberg-salissa Fabianinkadulla. Sataneliöisen suorakaiteen muotoisen huoneen laitteisto on juuri uusittu. Päätyihin on asennettu videokamerat ja katosta sojottaa kahdeksan kymmensenttistä huomaamatonta sauvamikrofonia. Kun opetusta tai kokousta videoidaan, kamerat ja mikrofonit poimivat kaikki osallistujat ja heidän puheensa mukaan kuvaan.

”Opetuksen apuvälineet alkoivat yleistyä vuosituhannen alussa, sitä ennen pärjättiin piirtoheittimillä. Viime vuosina on siirrytty digitaaliseen maailmaan. Opetusta tallennetaan nyt videokameroilla ja luentoja striimataan eli suoratoistetaan nettiin. BYOD (bring your own device) -toimintatapa on yleistynyt. Se tarkoittaa, että opiskelijat voivat kytkeytyä omilla laitteillaan langattomasti opetusjärjestelmään monissa tiloissamme”, Poittinen kertoo muutoksista.

Opiskelijat käyvät luennoilla entiseen tahtiin, mutta striimattavat etäluennot ovat Poittisen mukaan osoittaneet hyödyllisyytensä etenkin tenttiin valmistautumisen alla, kun luentoihin voi palata verkossa.

Suurin osa tallenteista on tarkoitettu vain laitoksen opiskelijoille, mutta Helsingin yliopistolla on verkossa myös luentosarjoja, joita kaikki halukkaat voivat seurata livenä tai tallenteena.

Suojelukohteita ei museoida

Tilakustannukset haukkaavat merkittävän osan yliopiston budjetista. Kun valtio vähentää opetuksen määrärahoja, myös Helsingin yliopisto joutuu karsimaan kustannuksiaan. Yliopisto toimii olemassaolevissa rakennuksissaan eikä uusia ole lähiaikoina tulossa. Yliopiston hallituksen tavoite on vähentää 15 prosenttia eli 80 000 neliötä huonealaa vuoteen 2020 mennessä. Tiloja myös vuokrataan yhä enemmän ulkopuolisille.

Poittinen sanoo, että teknisillä ratkaisuilla vanhojen rakennusten opetustiloista voidaan tehdä yhtä tarkoituksenmukaisia kuin uusien kampusten tiloista. Helppoa se ei ole, sillä monet rakennukset ja salit ovat Museoviraston suojelemia. Tällöin kaikkien teknisten ratkaisujen ja johdotusten on oltava huomaamattomia tai täysin näkymättömiä.

Yliopiston suojelluista tiloista tärkeimpiä ovat Kansalliskirjasto, päärakennuksen juhlasali ja Porthania, joka edustaa 1950-luvun modernismia ja Aarne Ervin arkkitehtuuria.

Kuluvan vuoden isoimmat muutokset ovat remontissa olevaan hallintorakennukseen tuleva Tiedekulma sekä Viikin Biokeskus 2:een tuleva Impact Factory, joka on tekniikaltaan ja kalusteiltaan uudenlainen, nykyaikainen opetustila.

Rakennusten auloissa siirrytään tämän vuoden aikana asteittain mekaanisista opastauluista digitaalisiin. DS (digital signage) -järjestelmän kosketusnäyttöihin mahtuu opastus, yliopiston viestintä, yksilöviestintä ja hätäviestintä. Poittisen mukaan se tarkoittaa kolmea näyttöä joka rakennuksen aulaan. Hätäkuulutusjärjestelmä säilyy tiloissa entisellään. Sähköiset ovenpielinäytöt tekevät myös tuloaan yliopistolle tänä vuonna.

”Yksi merkkipaalu on se, että tänä vuonna kaikissa tiloissamme on digitaaliset liittimet (HDMI ja DisplayPort) ainakin kannettaville ja pöytätietokoneille. Itsetarkoitus ei ole tuoda yliopistolle kaikkein uusinta teknologiaa, vaan sellaista joka on jo hyväksikoettua opetuskäytössä”, Jyri Poittinen summaa.

Teksti: Tom Nyman
Kuvat: Kuvio